keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Rammstein - Spring

Huomenta Jakey!

Mitä pidät biisistä? Vähän erilaista tuotantoa Rammsteinilta. Pidän kappaleesta koska tässä on hyvät bassot ja kaunis, romanttinen melodia lopussa. Tiedätkö mistä se kertoo? Miehestä joka kiipesi sillalle katsomaan maisemia, mutta väkijoukko luuli miehen olevan tekemässä itsemurhaa ja yllyttävät hyppäämään. Lopulta mies alkaa itkeä ja Till Lindemannin "hahmo" menee ja tuuppaisee miehen alas. Surullinen tarina, mutta kaunis kappale.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Mortal Kombat!

on muuten aika hauska peli jos siihen eläytyy :) Kuten ehkä huomaatte, Noob on suosikkini. Kiitos Noobin varjon. Uutta Mortalia odotellessa!

mitä kuuluu Jakey?

Mulle kuuluu yllättävän hyvää!:) Olin eilen Sadulla. Satu, eikö olekin kaunis nimi? Jos saan joskus tyttölapsen, Satu on ehdottomasti yksi tytön nimistä. Luettiin Sadun kanssa lehtiä ja oltiin ulkona koiranpennun kanssa. En edes polttanut yhtään tupakkaa! Tänään Satu on Nyssen kanssa Linnanmäellä. Pääsenköhän mä sinne tänä kesänä ollenkaan? En edes tiedä kenen kanssa menisi. Pitkästä aikaa en tunne itseäni yksinäiseksi! Näin pari viikkoa sitten loistavan leffan, Kick-Ass. Pitäisikö ostaa se blu-raylle? Yleensä imuroin kaiken netistä mutta tän teoksen voisi oikeasti ostaa. Oletko onnellinen, Jakey-boy? Kumpa mäkin saisin lennellä lohikäärmeillä. Näkyillään!

♥: Lotta


keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Tätä tänää.


Ompa kuuma. D: Siellä on varmaan just sopiva ilma, tai mistäs minä tiedän. Eilen oli sentään jotain actionia. Katottiin Nyssen kanssa pari leffaa ja soiteltiin GH:ta. Mitäköhän keksis huomiseks ettei mee loma vaan olemiseen... Jotenkin tyhjä olo, Jakey. Pitäis käydä kattomassa Super 8-leffa kun se tulee:) Musta kaikki kauhuleffat alkaa mennä huonompaan suuntaan. Saw 7 oli kaupallista shaibaa, vaikka 1 oli ihan loistava. Miten jatko-osat meneekin aina alaspäin?

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Rakas Jakey.

Mitä kuuluu maailmaasi? Tänne kuuluu melkein hyvää. Oon tosi huolissani siskostani, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tulin kotiin siskolta, joka oli ollut pari viikkoa iloinen ja nauravainen itsensä, mutta alkoi viimeisinä päivinä vetäytyä moneks tunniks omaan huoneeseen nukkumaan eikä oikein jaksanut hymyillä. Kumpa voisin nostaa siskon korkealle muiden koskemattomiin eikä kukaan voisi satuttaa sitä, ihan ylös, yhtä ylös kuin sinä Jakey-boy. Veisin siskon lennolle lohikäärmeen kyydissä. Kumpa joku muukin pääsisi kuin minä. Omassa maailmassa. Vaikka sulle ei ole annettu puhumisen lahjaa, sä olet silti äärettömän kaunis, Jakey-boy. Tänään pitäisi nähdä kavereita. Onkohan niitä vielä? Sä et onneksi ikinä petä mua Jakey-boy. Olet korvaamaton.




Hymyillen Lotta.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Ei näin, Jakey.

Ei Jakey, jos epäilit että olen ottanut sun Anne Frankilta, niin ei oo. Sulle on vaan niin paljon helpompi kirjoittaa kun itselleen. Anne oli viisas ja huomasi sen myös. :)

Rakkaudella Lotta.
 

Kuule, Jakey...

Hallo. Pitäisiköhän mun antaa blogilleni nimi jotta "puhun" sille kuin kirjeystävälle? No, sun nimesi voisi olla vaikka Jakey. Mitä kuuluu Jakey-boy? Mulle kuuluu ihan hyvää. Kai. Mulle ei oo kuulunu hyvin pitkään aikaan todella 100% hyvää. Miksi? En tiedä. Tuntuu että ei olisi ystäviä, ja että kukaan ei välitä. Mä haluaisin omaan maailmaan, Jakey-boy, siellä voisin elää metsässä jossa olisi aina kevät, metsässä jossa olisi haltijoita, menninkäisiä, peikkoja, pahoja noita-akkoja, vampyyreita, ihmissusia ja mun oma lohikäärmeeni. Ja sinä, Jakey. Metsä olisi ikivihreä, siellä olisi paljon soita, kukkia ja piilotettuja asuntoja. Kantaisin aina mukana jousta ja nuolia, sekä upeaa miekkaa jossa on hieno sukuvaakuna. Mä suojelisin sua, Jackey, sulle ei ihmissudet pahaa tekisi. 

Rakkaudella Lotta.

 

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Marina and the Diamonds - I am Not a Robot

Menetin juuri bloggaamisneitsyyteni.

Ensimmäinen teksti, jee! :3 Oli jo aikakin, oon ajatellut oman blogin tekemistä iät ja ajat mutta en oo vaan saanu mitään aikaan. Olisipa jotain erityistä mistä kirjottaa. Tai no, onhan mulla. Huomenna pääsen kotiin. Oon ollut lähes koko kesäloman Espoossa vanhemmilla sisaruksilla, mutta vaikka täällä on paljon enemmän kauppoja ja tekemistä kuin maalla, kaipaan kavereita (niitä muutamia) ja kotia. Mä olen lihonut täällä ihan liikaa, kotona voi liikkua enemmän kun ei tarvii pelkää eksymistä. Koko ajatus kodista kihelmöi. :) Ihanaa että on kavereita jotka kyselee milloin tuun, luuli jo ettei ne halua olla mun kanssa, koska olin vp-ajalla aina yksin. Hmm, mikäköhän on muuttunut?